Olisiko piha näin hyvännäköinen?

Asunto Oy Itä-Soukka 54 vuotta 2025

TIILITALOISSA ASUU ONNELLISIA PERHEITÄ?

Asunto Oy Itä-Soukka täyttää 54 vuotta vuonna 2025.

Arava- ja ensisijaislainoin rakennettu yhtiömme (3 taloa ja 202 huoneistoa) oli perustettu jo aiemmin. Yhtiön perustava kokous oli maaliskuun 3. päivänä 1970 Tapiolassa.
Läsnä olivat kaikki silloiset osakkaat eli Asuntosäätiö Espoon kauppalasta 98.996 osakkeella, rakennusneuvos Viljo Suvanto 392 osakkeella ja varatuomari Yrjö Riikonen 612 osakkeella.
Kokouksessa todettiin mm., että kauppa- ja teollisuusministeriö oli helmikuussa vahvistanut yhtiöjärjestyksen, ja kun muistutuksia ei ollut tehty päätettiin yhtiö perustaa.
Ensimmäiseen rakennusaikaiseen hallitukseen valittiin varatuomari Ilmari Saarnio, insinööri Lauri Niemi, tiedotuspäällikkö Uolevi Itkonen, varatuomari Aarno Aitamurto ja toimitsija Kauko Pesonen.
Pöytäkirja kertoo, että ensisijaislainoja olivat antaneet Postisäästöpankki (4.140.000 mk), vakuutusyhtiöt Pohjola (200.000 mk) ja Suomi (300.000 mk) sekä Osuuskassa Yhteistuki (360.000 mk).
Perustettu Asunto Oy kuului osana Lounaisrannikon kolmanteen aravalainoitettuun vaiheeseen.

Tiiltä ja teräsbetonia

Asunto Oy Itä-Soukan kolme taloa; 36 (Soukanahde 8), 39 (Soukanahde 7) ja 41 Kastevuorenkuja 3) rakennettiin tiilestä. Rakennustapaselostus kertoo, että kantavat rakenteet olivat betonia ja julkisivut puhtaaksimuurattua punatiiltä.
Huoneistojen kantavien seinien kovuutta ihmetteleville kerrottakoon, että seinät on tehty 16 cm:n teräsbetonista. Eipä kannata porailla ilman tehokasta iskuporakonetta.
Rakentajia voimme kiittää isoista hisseistä, jotka ovat Kone Oy:n kuuden hengen henkilö-huonekaluhissejä. Joku talon alkuperäisasukkaista kertoi, ettei hissejä saanut käyttää muuton yhteydessä 1971.

Asunnot arvottiin

Helmikuun 11. päivänä 1970 oli Heikinkillassa, Tapiolassa pidetty asukkaiden kokous, missä Asuntosäätiön edustajien lisäksi oli paikalla 65 huoneiston hakijaa tai heidän edustajaansa.
Asukkaiden toiseksi edustajaksi rakennusaikaiseen hallitukseen valittiin tekn. yo Risto Jalasto. Kokouksessa suoritettiin 77 asunnon arvonta huoneistotyypeittäin siten,
että kukin vuorollaan aakkosjärjestyksessä kävi nostamassa numeroidun huoneiston pohjapiirustuksen. Tällöin ilmoitettiin myös huoneistojen keskimääräinen lunastushinta, talojen valmistusmaisaikataulu ja maksuerätaulukko.
Ensimmäisen talon piti valmistua 30.3.1971. Soukanahde 7:n piti valmistua toukokuun 15. päivänä ja Kvk 3:n heinäkuun lopulla. Lunastushinta yksiöstä oli 16.160 markkaa ja neljän huoneen + keittiön asunnosta 31.800 markkaa. 
Toinen asuntojen arvontakokous pidettiin samassa paikassa 12.2.1971 ja paikalla oli 60 huoneiston hakijaa. Elokuussa pidettiin vielä ns. jälkijakelukokous, johon osallistui 25 osakkeenostajaa.
Yksi heistä oli Gea Ölander, joka valittiin toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi. Hän on myöhemmin ollut yhtiön hallituksen sekä varsinainen että varajäsen.

Sivun alkuun

Urakkasopimukset tehtiin

Yhtiön rakennusaikainen hallitus totesi 9.3.1970 pitämässään kokouksessa seuraavat urakkasopimukset: Pääurakka Polarin kanssa (30.12.1969, arvoltaan 8.198.400 markkaa), LVI-urakka Vesi- ja Lämpö Oy:n kanssa (1.133.600 markkaa),
sekä sähköurakka M. Koistinen Sähköliike Oy:n kanssa (288.120 mk). Talo 36:n rakennustyöt olivat jo käynnissä, talo 39:n louhintatyöt oli aloitettu, mutta taloa 41 ei ollut vielä aloitettu.
Yhtiön harjannostajaiset pidettiin 9.10.1970. Loppuvuodesta 1970 töitä hidasti ajoittainen työvoimapula! ja myös LVI-urakassa oli viivästymisiä.

Ensimmäinen talo valmis

Työt viivästyivät suunnitellusta, koska maaliskuussa 1971 alkoi kuukauden mittainen rakennuslakko. Soukanahde 8 valmistui kuitenkin toukokuussa, ja hallitus saattoi 11.5.1971 pitämässään kokouksessa todeta,
että talo oli vastaanotettu 7.5. Muuttamaan uudet lounaisrannikkolaiset pääsivät 15.5. alkaen. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös Soukan Huollon kanssa tehty huoltosopimus.
Isännöitsijä Eric Roslöf aloitti työnsä 16.5. Osakkeenomistajille oli jaettu tiedote, missä mm. pyydettiin porrastamaan muuttoa 15.5. alkavalle viikolle, koska A, B ja C-portaille johti vain yksi yhteinen sisääntulotie.
Yhtiövastike oli 77 penniä osakkeelta kuukaudessa. Asukkaille ilmoitettiin myös uusi postiosoite: Soukanahde 8, Soukka (ei vielä tuolloin Espoo).

Juhannuksena 7-taloon

Talo 39 eli Soukanahde 7 lopputarkastus pidettiin 18.6.1971, muutto saattoi alkaa 23.6. Kokouspöytäkirja kesäkuulta kertoo mm., että valokuvaaja Timo Syrjänen sai hallitukselta luvan harjoittaa valokuvausta ja kuvien valmistusta asunnossaan B-portaassa.

Kolmostalo valmis
 
Asunto Oy Itä-Soukan viimeinen rakennus valmistui elokuussa ja sisäänmuutto alkoi 28.8. Mikko Kasila vuokrasi heti aluksi kolmostalon väestönsuojan vieressä olevan varaston työtään varten.
Yhtiön ns. askartelutiloja halusivat vuokrata Espoon Seurakunta ja Espoon Autokoulu, mutta hallitus päätti tiedustella asukkaiden mielipidettä asiasta.

Asukkaiden ensimmäinen yhtiökokous

Toukokuun 15. päivänä 1972 pidettiin Soukan kansakoulussa Itä-Soukan ylimääräinen yhtiökokous, johon osallistui 145 osakasta edustaen 74 737 osaketta ja ääntä yhtiön 100 000 osakkeesta.
Kokouksen avasi Uolevi Itkonen, joka valittiin myös puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin tekn. yo Risto Jalasto. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi tulivat Veijo Rosendahl ja Olavi Siponen.
Yhtiön asukkaiden ensimmäiseen ”omaan” hallitukseen tulivat varsinaisiksi jäseniksi Erkki Tontti, Pekka Hynynen, Kalevi Salomaa, Risto Jalasta ja Vesa Reilimo.
Varajäsenet olivat Leena Turunen ja Matti Kaukonen. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KTM Leif Grönroos sekä KHT Keijo Aaltonen.
Mainittakoon, ettei yhtiökokouksissa tämän ensimmäisen jälkeen ole koskaan ollut yhtä paljon väkeä, paitsi ehkä silloin kun keskusteltiin ensi kerran kaapeli-tv:hen liittymisestä. Yhtiökokousten osallistujamäärä on vaihdellut 20-55 henkilön välillä.
Joulukuussa 1972 oli vielä läsnä 103 osakasta, mutta sen jälkeen asukkaiden kiinnostus yhtiön asioihin on jostain syystä vähentynyt. Asukkaista valittu hallitus kokoontui ensi kerran 24.5.1972.
Puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Salomaa ja hallituksen kokoukset päätettiin pitää kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 18.30. Ensimmäiset siivoustalkoot päätettiin järjestää 29.5.

Lentopallokenttä ja läpiajokielto

Kesäkuussa 1972 hallitus päätti rakentaa lentopallokentän talkoilla. Samalla päätettiin asentaa Kastevuorenkujan molempiin päihin kielletyn ajosuunnan merkki.
Myöhemmin hallitus sai keskustella mm. osakkaiden halusta ottaa vuokralaisia, moposuojan rakentamisesta ja erilaisista häiriön tuottamisista ym.

Lämpökeskus saastutti
 
Kastevuorenkuja alapäässä sijaitsi Espoon Sähkön väliaikainen lämpökeskus, josta tuli monia ongelmia. Jo syyskuussa 1972 hallitus totesi, että lämpökeskus levitti saasteita, jotka ruostuttivat rakennusten metalli- ja peltiosia.
Niitä jouduttiinkin maalaamaan melko pian uudelleen. Onneksi lämpökeskus oli vain väliaikainen, ja se poistui pian sen jälkeen kun alue oli liitetty kaukolämpöön.
Kastevuorenkuja katkaistiin parkkialueen kohdalta jo 1972. Tien katkaisulla haluttiin turvata lasten liikkuminen piha-alueella ja poistaa turha läpiajo yhtiön alueelta.

Tiilitalossa asuu onnellinen perhe?

Mainoksessa sanottiin, että tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Sen mukaan Asunto Oy Itä-Soukan taloissa asuisi monta onnellista perhettä, onhan huoneistoja 202, joista kaksi on yhtiön omistuksessa.
(Nuo kaksi huoneistoa myytiin kesällä 2005, eli nyt yhtiö ei omista yhtään huoneistoa).
Vanhoja papereita selaillessa huomaa, ettei elämä aina ole niin onnellista – edes tiilitalossa. Ainakaan kaikilla. Kuluneiden 20 vuoden aikana hallitus on saanut toinen toistaan tiukempia valituksia milloin naapurien metelöinnistä,
milloin öisestä mopohurjastelusta pihalla tai muista häiriöistä. Tarina kertoo 3-talossa eräässä häirikköasunnossa sattuneesta surmatyöstäkin. Ja asuihan yhtiössä taiteilija Miina Äkkijyrkkä,
jonka aikana järjestyssääntöihin lisättiin kielto pitää yhtiön tiloissa kavio- ja sorkkaeläimiä!  
Aina ei taloyhtiön asioiden hoito ole helppoa. Sen on saanut moni tämänkin yhtiön hallitus kokea kuluneiden vuosien aikana. Milloin karhutaan maksamattomia vastikkeita, milloin taas riidellään jonkin urakoitsijan kanssa.
Vuonna 1976 yhtiö teki maalausurakasta sopimuksen Saumaus Oy Pursiaisen kanssa. Työt eivät sujuneet ja vahinkoja tuli. Sopimus irtisanottiin syksyllä ja seuraavana vuonna urakoitsija haastoi yhtiön oikeuteen, jota käytiin pitkään.
Yhtiömme voitti lopulta jutun, mutta urakoitsija oli jo mennyt konkurssiin. Kolmostalossa nykyisin vuokralla oleva ns. askartelutila oli jossain vaiheessa omassa käytössä harrastus- ja nuorisotilana.
Tarinat ja myös pöytäkirjat kertovat, ettei nuoriso osannut käyttäytyä kunnolla vaan sotki ja rikkoi paikkoja niin, että huonetila päätettiin lopulta vuokrata ulkopuoliseen käyttöön.
Nämä muutamat esimerkit ovat vain murto-osa yhtiömme värikkäistä vaiheista 20 vuoden ajalta. Moni asukkaista on viihtynyt yhtiössä alusta asti ja moni osake on myös vaihtanut omistajaa.
Asunto Oy Itä-Soukka on ollut asuttuna jo 20 vuoden ajan, ja tulee varmaan olemaan myös tulevina vuosikymmeninä

Sivun alkuun

Uutta, "vanhaa" tietoa esitteestä

Sain haltuuni Asuntosäätiön esitteen Lounaisrannikko - maisemakaupunki, jonka avulla myytiin sekä Asunto Oy Itä-Soukan 3. aravavaiheen asuntoja että Asunto Oy Kaskenkulman ei-aravaan kuuluneita asuntoja.
Kiitokset esitteestä sinne 7-talon H-rappuun! Kolme tiilitaloamme kuuluivat siis 3. aravavaiheeseen eli talot 36, 39 ja 41. Seuraavassa tarkat tiedot taloista.
Rakennusaine: kantavat rakenteet betonia, julkisivut puhtaaksimuurattua punatiiltä.
Ulkoseinät: sisäpuoli betonielementeistä, lämpöeristeenä 10 cm mineraalivilla, ulkopuolella tiiliverhous, ikkunoiden kohdalla panelointi.
Sisäseinät: huoneistojen väliset ja osa huoneiden välisistä (kantavat seinät) ovat 16 cm teräsbetonia. Kevyet väliseinät ovat Siporex-kevytbetoniseiniä tai muodostuvat kalusteista.
Välipohjat: teräsbetonilaatta, pintabetoni, huopapohjainen muovimatto.
Lämmitys: taloissa on patterilämmitys ja talot liitetään Espoon Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon.
Ilmanvaihto: Ilmanpoiston osalta koneellinen.
Hissit: Kone Oy:n henkilö-huonekaluhissit (6 hengelle).
Ovet: huoneiden ovet maalattuja laakaovia, eteisen ja porrashuoneen välinen ovi äänieristetty porrastaso-ovi, kynnys tammea. Parvekkeen ovessa kytketyt ulosaukeavat lasiovet villapunostiivisteellä.
Ikkunat: kaksinkertaisia, sivusaranoituja sisään aukeavia; ikkunoiden lämpöeristettyjen tuuletusluukkujen ulkopuolella säleikkö hyönteisverkkoineen. Parvekeikkunan sisälasi kiinteä, ulkolasi ulosaukeava.
Kaikkien asuinhuoneiden ikkunoiden sisäpuitteet varustetaan villapunostiivisteellä.
Parveke: Kaikissa muissa asunnoissa paitsi yksiöissä.
Keittiöt: kalusteet polttomaalattuja vakiorakenteisia, työtasot laminaattipintaisia, 2-altaiset pesupöydät ruostumatonta krominikkeliterästä, näiden alla alakaapistot, laatikostot.
Yläkaapistot käsittävät astiainkuivauskaapin, hyllykaappeja ja tuuletetun kaapin, joka kuitenkin 1 - 2 h + k:n huoneistoissa on sijoitettu olohuoneen tai makuuhuoneen ulkoseinään.
Kaikissa keittiöissä ja keittokomeroissa varattu tila lattialla seisovaa jääkaappia tai jää- ja pakastekaappiyhdistelmää varten.
Huoneistoissa, joissa on keittiö, on siivouskomero vakiovarusteineen sekä likapyykkikomero eteisessä; huoneistoissa joissa on keittokomero, on siivouskomero keittiössä.
Lisäksi jokaisessa keittiössä ja keittokomerossa pyyheliinakoukkuja 4-6 kpl ja paperiteline. Työ- ja pesupöytätasojen yläpuolella on 3 laattariviä.
Liedet: pienemmissä asunnoissa Oy Strömberg Ab:n sähköliesi malli RLLB-35 L sekä isommissa asunnoissa ns. suurperheliesi RLTB-4 SW.
Kylpyhuoneet: kaikissa kylpyamme 160 cm, etulevypatteri kytkettynä kuumavesiverkostoon.
Muita varusteita: n. 60x60 cm peili, pyyheliina- ja kylpytakkikoukut; ammeen takana ja sivuilla 5 kaakelilaattariviä, pesualtaan takana 4 laattariviä sekä erillisissä wc:issä pesualtaan takana 4 laattariviä.
Kaikissa kylpyhuoneissa tila pesukoneelle sekä 5 h + k:n asunnoissa tila kuivauskaapille.
Erilliset wc:t: varusteina pesuallas, peili paperi- ja pyyheliinakoukut.
Vaatesäilytystilat: vaatekomerot ovat tanko-, hylly- ja liinavaatekomeroita vakiovarusteineen, mallia ASKO. Vaatehuoneet varustetaan vaatetangoilla ja avohyllyköillä. Eteisessä vakiovarusteinen vaatenaulakko Primo 930.
Ikkunapenkit: kaikissa olohuoneissa ikkunan mittaisina, molemmin puolin muovilaminaattipintaiset, leveys n. 20 cm.
Lattiapäällyste: kaikissa asuinhuoneissa huopapohjainen muovimatto, kylpyhuoneissa ja erill. wc:issä PVC-muovimatto.
Maalaustyöt: olo- ja makuuhuoneiden seinäpinnat tapetoidaan; katot sekä eteisen, kylpyhuoneen, erill. wc:n ja keittiön seinäpinnat maalataan. Tapettien valintamahdollisuus järjestetään.
Sähkötyöt: jokaiseen huoneistoon asennetaan 1-2 puhelinpistettä, 1 radio- ja TV-antennipiste, pistorasioita asennetaan 2-3 kaksoisrasiaa huonetta kohden sekä omat maadoitetut pistorasiat talouskoneita, jää-pakastekaappia, pesukonetta sekä 5 h+k:n huoneistoissa vielä kuivauskaappia varten. Jäähdytetty talouskellari ja varastokomero on varattu jokaiselle asunnolle.
Taloyhtiön hallinnassa: 7 saunaosastoa, 2 talopesulaa ja 2 mankelihuonetta, 8 kuivaushuonetta (pyykin ulkokuivaus tapahtuu pyykinkuivausparvekkeilla katolla). 2 suurta askartelutilaa, urheiluvälinevarastoja ja erilliset lastenvaunusäilytystilat porrashuoneiden sisääntulon yhteydessä.
Piha-alue: kalliot jäävät luonnontilaan, muualle nurmikot paitsi kivituhkapintainen leikkialue hiekkalaatikkoineen, keinuineen ja penkkeineen sekä asfalttipintainen pallottelukenttä.

Lounaisrannikko esitteen takakansi opasti Soukkaan

Seuraava sivu: Huolto ja isännöinti


Etusivulle

Tekijä: Copyright © 2003 Juha Särkelä.
Kaikki oikeudet pidätetään.
Päivitetty: .